Yhdeksännestä päivästä ei voitu juuri kirjoittaa mitään, joten hypätään muisteloissa suoraan päivään kymmenen. Tämä oli jännittävä päivä, sillä pääsimme mukaan yhteen Suomen suurimmista, ellei suurimman nettisivuprojektin tiimiin. Sivustoon oli varattu rahaa muistaakseni 120 miljoonaa euroa, eli ei mikään pieni homma. Tässä kirjoitukseni päivästä kymmenen uusintana.
Projektin kymmenennen päivän tarjosi Väestörekisterikeskus, eli Suomen valtio. Tittelinä oli tänään käyttöliittymäsuunnittelija, mutta päivän edetessä meistä tuli myös käyttäjätutkijoita. Päivä alkoi kello 9:00 Väestörekisterin tiloista, ja minut sekä Eliaksen vastaanotti Coordinating Project Manager Jani Ruuskanen. Päivä oli siitä erikoinen, että työskentelimme kolmessa eri osoitteessa.
KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELIJA
Käyttöliittymäsuunnittelijan tehtävänä on mm. suunnitella helppokäyttöisiä ja toimivia sähköisiä palveluja. Tehtäviin kuuluu myös kehitys- ja ylläpitotehtävät. Suunnittelijan tulee hallita suuriakin kokonaisuuksia, jotka muodostuvat teknisistä, taloudellisista ja inhimmillisistä tekijöistä.
VÄESTÖREKISTERIKESKUS
Vuonna 1969 perustettu Väestörekisterikeskus (VRK) on Suomen valtion virasto, jonka tehtävänä on pitää rekisteriä Suomen väestöstä ja rakennuksista. VRK tuottaa myös niihin liittyen henkilö- ja rakennustietopalveluita sekä sähköisessä asioinnissa tarvittavia tunnistusratkaisuja. Väestörekisterikeskus on yhdessä maistraattien kanssa väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjä.
Väestörekisterikeskus kehittää ja ylläpitää mm. väestörekisteriä, varmennepalveluita sekä hoitaa vaalitehtäviä.
Siirry VRK:n sivuille tästä.
PÄIVÄNI KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELIJANA
Päivä alkoi Helsingin Lintulahdenkujalta, jossa meidät vastaanotti Coordinating Project Manager Jani Ruuskanen. Kuten jokaisessa duunissa, meille esiteltiin ensin toimitiloja sekä henkilökuntaa. Ihan jokaiselle osastolle ei päästy koska turvaluokitus oli ymmärrettävästi korkea. VRK:n porukka ei kertonut tulevasta päivästä etukäteen juuri mitään, eli meidät haluttiin pitää jännityksessä 🙂 Ainoa mitä tiesimme oli se, että hommat tulevat liittymään jotenkin uuteen, vielä beta-vaiheessa olevaan Suomi.fi –palveluun (beta.suomi.fi).
Työpäivä oli jo alkanut, joten seuraavaksi suuntasimme ”tehtaalle”, eli sinne missä Suomi.fi -palvelun kehitystyö tapahtuu. Tilat olivat lähellä sijaitsevassa Valtiokonttorissa, joten suuntasimme sinne jalan. Myös täällä meille esiteltiin tiloja, osastoja sekä henkilökuntaa, jonka jälkeen meidät luovutettiin Jenny Nymanin haltuun. Sitten olikin aloittaa hommat…
Jenny Nyman – (kuvat Studio ihana)
Tästä eteenpäin on todella vaikea kirjoittaa tämän päivä tapahtumista. Uutta tietoa tuli niin paljon, että sitä on vaikea yrittää selittää lyhyesti ja järkevästi. Katsotaan mitä tästä tulee.
Päivän ensimmäinen tehtävä oli tutustua vielä beta-vaiheeseen olevaan Suomi.fi -palveluun, joskin tutustuminen tapahtui valkotaulun ja tussien avulla. Meiltä toivottiin, että emme menisi tutustumaan verkkosivuihin vielä, koska tarkoitus oli käyttää tietämättömyyttämme myöhemmin hyväksi. Esittelyssä selvisi kuitenkin projektin ääriviivat, mutta sen massiivisuus ei ihan vielä tässä kohtaan iskenyt kasvoille.
Suomi.fi -sivuilla (beta.suomi.fi) sanotaan näin:
”Beta.suomi.fi on kehitysversio uudistuvasta Suomi.fi-verkkopalvelusta. Voit löytää etsimäsi julkiset palvelut kansalaisen ja yrityksen edustajan roolissa helposti yhden osoitteen kautta, yhdenmukaisesti kuvattuina. Kirjautuneelle käyttäjälle tarjotaan näkymiä omiin rekisteritietoihin ja jatkossa myös omiin viranomaisasiointiin liittyviin viesteihin.”.
Tämä on siis lyhyesti kerrottuna palvelun idea, mutta ihan täysin ei tuosta selviä mistä on kyse (ainakaan minulle). Palveluun tulee esimerkiksi oppaita, josta löytyy tietoa kaikkiin, siis vaatimattomasti KAIKKIIN elämäntilanteisiin. Oppaista tulikin päivän ensimmäinen työ.
Meidän piti valita jokin elämäntilanne mihin opas pitäisi olla, ja sen jälkeen piti suunnitella mitä se sisltää ja miten se tuodaan esille. Ei ihan helppo tehtävä. Itse valitsin teemaksi ”yrityksen perustaminen” / ”yrittäjäksi ryhtyminen”, ja sitten piti miettiä mitä kaikkea yrityksen perustaja mahdollisesti haluaa tietää. Jos kuvitellaan että et tiedä yrittämisestä mitään, tulee oppaasta löytyä kaikki mahdollinen tieto yrityksen perustamista varten. Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma, yhtiömuodon valinta, rahoitus, tuet, verot, laki, yrityksen nimi, kirjanpito, vertaistuki, miten perustaa yritys, kuka voi olla yrittäjä…… ja paljon muuta. Pelkästään tämä yksi aihe on niin laaja, että täydellisen oppaan tekeminen ei ole ihan helppoa. Asiat pitäisi pystyä selittämään myös lyhyesti, mutta samalla niin kattavasti, että kaikki löytää tarvitsemansa tiedot. Mieti kun oppaita on jokaiseen elämäntilanteeseen, huh!
Ja tämä oli vasta alkusuunnittelua…
Meidän tehtävänä ei tietenkään ollut tehdä tänään opasta, vaan tarkoitus oli saada käsitys tästä palvelusta ja työstä mitä palvelun eteen tehdään. Tietenkin oli toivottavaa, että keksimme jotain uutta. Oppaalle piti myös keksiä hakusanat, eli millä nimellä tai millaisilla hakukriteereillä kaikkia oppaassa olevia tietoja haetaan vaikka Googlella.
Eliakselle tuli duuniksi tehdä opas tulevalle isälle, ja tässä nousi pinnalle kysymyksiä isyyslomista ja päivähoidosta aina lapsilisiin. Tässäkin oppaassa oli sama juttu, siitä pitäisi löytyä kaikki tieto mitä suomalainen isä voi tarvita. Aivan valtava urakka.
Yksi osa tulevaa palvelua on karttapalvelu, eli voit etsiä haluamasi palvelupisteen suoraan kartalta. Kunkin toimipisteen kohdalle tulee pieni palveluikkuna, ja tehtävänämme oli kertoa mielipide siitä, mitä tässä ikkunassa tulisi näkyä. Tila on hyvin rajallinen, varsinkin mobiiliversiossa, joten kamalasti infoa siihen ei voi laittaa. Mielestämme tärkeintä oli nähdä ikkunasta organisaation nimi, puhelin, nettiosoite, osoite sekä aukioloajat tai tieto onko toimipiste auki juuri nyt. Tila oli rajallinen, mutta rajallinen oli myös aika. Oli lounaan aika. Tällä kertaa virtaa saatiin lihakeitosta, tuoremehusta ja jälkiruokarahkasta 🙂
Päivällisen jälkeen meidät luovutettiin Simo Säteelle ja Raisa Suihkoselle, jotka ovat Ixonos -yrityksen palveluksessa. Työpäivämme jatkui tämän yrityksen toimitiloissa, ihan Helsingin ytimessä, rautatieasemaa vastapäätä. Ixonos -yrityksen tehtävänä on yksinkertaisesti kerrottuna testata toimiiko Suomi.fi -nettipalvelu, missä on vikoja, miten joku asia toimisi paremmin, miten sivu olisi mahdollisimman käyttäjäystävällinen, mikä voitaisiin tehdä toisin ja kaikki mikä liittyy em. asioihin. Tämäkin duuni kuulostaa todella yksinkertaiselta, mutta sitä se ei suinkaan ole. Yritys testaa sivua omin voimin, mutta tämän lisäksi he käyttävät testaamisessa ihan tavallisia kansalaisia, kuten minua 🙂
Ixonos Plc
Tehtäväkseni tuli siis testata Suomi.fi -sivua (beta.suomi.fi) siten, että ajattelen ääneen kun surffaan sivulla. Samalla Raisa pyysi suorittamaan erinäisiä tehtäviä, kuten hakemaan sivuilta tietoa. Testi kesti tunnin verran, ja testaamisen lisäksi minun tuli kertoa mielipiteitä niin ulkoasusta kun toiminnallisuudesta. Onko sivu selkeä? Saako sivusta heti käsityksen mistä on kyse? Onko kaikki esitelty oikein, vai pitäisikö jotain tehdä toisin? Kysymyksiä oli lukuisia, ja kaikessa niissä oli ihan oikeasti järkeä.
Testaustilanne
Testaajien mielipiteet kirjataan ylös, jonka lisäksi testaus videoidaan. Kun tarpeeksi moni testaaja sanoo vaikka ”menu on liian hankala”, niin sitten palvelun menu suunnitellaan uudestaan. Kun testaajat klikkaavat väärää nappia tarpeeksi monta kertaa, voidaan päätellä että asia pitää tehdä toisin. Näin massiivista palvelua ei voi tehdä mututuntumalla, sillä jälkikäteen asioiden muuttaminen tai korjaaminen on aina hankalampaa.
Testihuonetta kutsuttiin labraksi (laboratorio), ja aikamoista tiedettähän tämä homma olikin. Onhan se täysin selvää, että jos palvelu on liian monimutkainen tai epäselvä, sitä ei käytetä. Jos menet vaikka jonkin yrityksen verkkokauppaa ja tilaaminen on liian hankalaa, siirryt yleensä asioimaan muualle, vaikka olisit jo kerännyt ostokset ostoskoriin. On siis tärkeää, että tämän suuruinen projekti onnistuu kerralla.
Lopuksi asetuimme käyttäjätutkijan tehtäviin ja seurasimme miten täysin ulkopuolinen testasi palvelua. Käytönnössä testi tehtiin samalla tavalla kun miten minä tein, mutta kysymykset hieman muokkaantuvat testaajan ja testaajan kommenttien mukaan. Oli hauska huomata, että joku muu teki samoja huomioita kun minä, joskin oikealta testaajalta tuli paljon erilaisiakin huomioita sekä toiveita palvelun suhteen. Labrassa on kerralla vain käyttäjätutkija ja testaaja, mutta tilanne saattaa silti olla jännittävä testaajalle. Tänään seurasimme kameran välityksellä testaajan käyttäytymistä ja sanomisia, ja kaikki kirjattiin ylös kehitystyötä varten.
Tässä oli siis vain pääpiirteittäin kerrottuna testaamisesta ja ylipäätänsä koko päivästäni, sillä muuten tekstistä tulee liian pitkä. Ehkä tästä saa kuitenkin käsityksen päivästä ja siitä, että tekemistä kyllä riitti alusta loppuun.
Paikalla oli myös Kaiku Helsingistä Taina, jonka tehtävänä oli kirjoittaa projektistamme sekä päivästämme esuomi.fi -sivustolle. Keskustelu jäi hieman lyhyeksi kiireisen päivän vuoksi, mutta ehkä Taina saa jutun kuitenkin tehdyksi 🙂
SUOMI.FI (BETA.SUOMI.FI)
Tuleva palvelu on hallituksen kärkihankkeita, joten se kertoo paljolti kuinka tärkeästä asiasta on kyse. Palvelun yhtenä tavoitteena on koota kaikki viranomaispalvelut ”saman katon alle”, eli jatkossa voit hoitaa tässä palvelussa asiat kaikkien viranomaisten kanssa yhdellä tunnistautumisella (Kela, työkkäri, poliisi, veottaja, Trafi, Kiinteirtövirasto jne. jne.). Jos ajatellaan asioita vielä pidemmälle, on mahdollista, että joskus ei ole enää erikseen vaikka verottajan vero.fi -sivua, vaan se ja kaikki muut viranomaispalvelut olisivat Suomi.fi -osoitteen alla. Kuinka kätevää onkaan mennä yhteen paikkaan, ja näet omistamasi auton ja kiinteistöjen tiedot, voit käyttää kaikkia palveluja yhdestä paikasta ja löydät kaiken tarvitsemasi tiedon käymättä läpi monia eri sivuja sekä paljon, paljon muuta.
OMA ARVOSANA
Kouluarvosanalla antaisin 9- ainakin siitä, kuinka paljon päähän tuli uutta tietoa. Myös kaikki annetut tehtävät tuli tehdyksi, mutta ehkä työnantajan pitäisi antaa pärjäämiselle se oikea arvosana.
MITÄ OPIN?
Jostakin syystä en osaa muuttaa sanoiksi kaikkea opittua. Olen suunnitellut aiemmin monia nettipalveluja, mutta tämän päiväinen opetti miten se tulisi tehdä järkevästi, ja mitä kaikkea tulee ottaa huomioon.
KENELLE AMMATTI SOPII?
Käyttöliittymäsuunnittelijan tulee olla luova, ja suunnittelijan tulee hahmottaa suuriakin kokonaisuuksia. Käytönnössä sinun tulee omaksua tehtävät palvelut täydellisesti, jotta voit suunnitella ja jatkokehittää niitä eteenpäin. Asioita tulee myös osata ajatella monella eri tavalla, joten putkimainen ajattelu ei toimi.
Raisa Suihkonen
Näkymät Ixonossin toimitiloista
Elias ja IsäClubi
Kymmenen päivää projektia ja kaksi juotua kahvikupia
Communications Plannerin ottama tilannekuva
