Prokkikseni 28. työpäivä oli mielenkiintoinen, sillä pääsin sähkömiehen hommiin. Koska tietotaitoni oli kuitenkin rajoitettua, en päässyt ihan suoraan kaapelien kimppuun. Tästä päivästä kirjoitin työpäivän jälkeen seuraavasti.

Duuni numero 28 oli keskiviikkona, mutta valitettavasti blogitekstin saan esille vasta tänään lauantaina. Päivät meni niin pitkiksi eri syiden takia, ja nukkuakkin piti. Tänään lauantaina nukuinkin sitten iltapäivä kolmeen. Akut on nyt siis ladattu 🙂 Mutta sitten itse asiaan. Keskiviikkona titteliksi tuli sähkömies, ja työn tarjosi Electric Power Finland Oy, eli EPF. Päivän pomona oli Tuomo Rauvala.

ELECTRIC POVER FINLAND

Electric Power Finland Oy (EPF) on sähköalan ammattilainen, jonka asiakaskunta koostuu erikokoisista yrityksistä ja julkisista toimijoista. EPF auttaa rakentamaan ja ylläpitämään kriittisiä teollisuusprosesseja, kiinteistöjä, terveydenhuoltoa, liikennettä ja infrastruktuuria. Yrityksen henkilökunnalla on vuosikymmenien kokemus alalta.

EPF:lle laatu tarkoittaa virheettömiä toimituksia, työmaaturvallisuutta ja työtä asianmukaisilla välineillä. EPF tarjoaa yrityksille myös monipuolista sähköalan koulutusta. Yritys on perustettu alan ammattilaisten voimin vuonna 2007, ja vuonna 2016 yritys työllistää kymmeniä työntekijöitä. Yrityksen pääpaikka sijaitsee Turun lähellä Paimiossa, mutta toiminta-alueena on koko Suomi.

EPF on toiminut urakoitsijana useissa Liikenneviraston sähkörata-, turvalaite- ja vahvavirtatöissä, HUS Meilahden sairaalassa, tuulivoimapuistossa Ahvenanmaalla, Versowoodin Vierumäen tehtailla ja lukuisissa muissa vaativissa kohteissa. Yrityksen asiakkaita ovat mm. Liikennevirasto, ABB ja Finnair.

PÄIVÄNI SÄHKÖMIEHENÄ

Päivä alkoi kello 7:00 Helsingin Kuninkaantammentieltä, jossa sijaitsee HSY:n Pitkäkosken vedenpuhdistamo. Täällä Päijänteestä tuleva raakavesi puhdistetaan talousvedeksi. EPF:n tehtävänä on uusia kokonaan vanha 20kV:n kojeisto (1 kilovoltti on tuhat volttia). Vanha kojeisto on palvellut vuodesta 1971 lähtien. Minut vastaanotti aamulla päivän pomona toiminut Tuomo Rauvala, ja työkavereiksi tuli Markku, Pekka ja Tuomas.

Vanha kojeisto

Vanha kojeisto

Ensimmäiseksi sain päälleni asianmukaiset varusteet. Nopeasti vaatteet niskaan ja sitten palaveriin, jossa ammattimiehet kertasivat mitä on jo tehty ja mitä tänään tehdään. Projekti toi eteen myös ongelmia, mutta ammattimiehet ratkoivat nekin asiat nopeasti. Kun plääni oli kaikille selvä, siirryttiin katsomaan työmaata ja päivän hommia.

Aamupalaveri

Aamupalaveri

20kV, kojeisto, relesuojaus, kenno, ylivirtasuojaus, työmaadoitus, ylivirtasuoja… joo, jokainen on varmaan kuullut sanat ennenkin, mutta niiden merkitys oli ainakin minulle näin amatöörinä suurimmaksi osaksi hepreaa. Sen ymmärsin, että nyt ei ole kyse mistään kodin sähkökaapista, vaan nyt puhutaan aika järeistä asioista.

Vanha kojeisto pitää siis ensin saada pois käytöstä, piuhat pitää siirtää uuteen kojeistoon (joka on seinän takana) ja sitten kojeisto pitää vielä purkaa. Kokonaisuudessaan tämä on parin kuukauden homma, sillä pelkän kojeiston purkamiseen menee vähintään viikko.

Uusi kojeisto

Uusi kojeisto

Nykyinen kojeisto on rakennettu siis 70-luvun alussa, ja kaaviot olivat ainakin osittain alkuperäiset, joten täydellistä paikkansapitävyyttä ei voi sanoa ilman tutkimista. Tuomas löysikin piirroksista useita kohtia, jotka eivät pitäneet paikkaansa. Kojeistosta pitää siis tutkia johdotukset ja komponentit jotta kaaviot voidaan päivittää paikkaansa pitäviksi. Ennen tätä ei johdotusten siirtäminen tai vanhan kojeiston päältä pois kytkeminen onnistu.

Tänä päivänä ei juurikaan päässyt tekemään kamalasti itse, mutta sain seurata mitä tehdään ja miten tehdään. Pääsin kuitenkin johtohommiin, mutta ei johtajaksi : ) Sain irrottaa johtoja ja vetää ne toiselle puolelle huonetta. Tästä johdot liitettiin toisiin, ja sitten lattian läpi kellariin, josta ne yhdistettiin uuteen kojeistoon.

Älä kosketa sähkömiestä kun olet märkä : )

Älä kosketa sähkömiestä kun olet märkä : )

Pekka oli jo eläkkeellä oleva ammattimies, jonka tehtävänä oli tehdä reikiä betoniseiniin ja lattioihin, sekä purkaa kojeistoa jo sen verran, mitä työn suorittaminen vaati.

Työturvallisuuteen oli panostettu aika paljon, sillä kun eteen tuli ongelma ja siihen ratkaisu, niin kaikki varmistettiin ensin esimiehiltä. Kun kaikki oli todennut ongelmaratkaisun oikeaksi, sai työn vasta tehdä. Jossakin kohtaa oli kovat pohdinnat käynnissä, ja koska minusta ei luonnollisestikaan ole siinä apua, kävin pilkkomassa uuden kojeiston puukehykset, jotta ne saatiin mahtumaan siististi peräkärryyn. Ja mikä siinä oli työskennellessä. Aurinko paistoi, lämmin ilma ja vedenpuhdistamon piha-alue oli siistiä nurmikenttää ja asfalttia.

Lopuksi vielä kuorma sidottiin, heitettiin puretun kojeiston osat lavalle ja kerrattiin vähän päivän tapahtumia. Tuomo ei ehtinyt enää palaverista paikalle ennen lähtöäni, mutta nythän hän saa tästä lukea miten päivä meni : )

Lavat ja kehykset purettu ja pakattu

Lavat ja kehykset purettu ja pakattu

Tämä oli sellainen ammatti, josta ei ollut mitään käryä etukäteen. Oli siis kiva ja mielenkiintoinen päivä. Ammattina tämä saattaisi olla kiva sen vuoksi, että työmaat vaihtuvat usein. Eipähän pääse kyllästymään samaan ajoreittiin duunipaikalle tai samoihin seiniin.

Kiitos vielä Electric Power Finland Oy (EPF), Tuomo, Tuomas, Markku ja Pekka.

Tuunattu työmaakoppi

Tuunattu työmaakoppi

VAROITUS!

Tällä työpaikalla oli turvatoimet hyvät, ja ammattilaisetkaan eivät tehneet mitään, jos eivät olleet täysin varmoja turvallisuudesta. Valokaari olisi täälläkin paikassa ollut mahdollinen, mutta riskit oli minimoitu ammattimaisesti minimiin. Tästä tuli kuitenkin mieleen lehdistä luetut tarinat, jossa joku on kiivennyt junan katolle tai sähköradan pylväisiin. Mitä vaaraa siitä nyt voisi olla jos kiipeää paikalla olevan junan katolle hengailemaan? – Vastaus on valokaari, eli valtava sähköisku. Valokaarisähköiskusta selviytyminen on harvinaista ja palovammat ovat vaikeita. Sähköiskuun ei tarvita kosketusta, vaan virta hyppää johtavaan aineeseen, eli tässä kohtaa ihmiseen. Radan yläpuolella olevassa langassa on 25 000 V, kun kotona pistorasiassa on 230 V, joka sekin on tappava.

Jos maapotentiaalissa oleva ihminen tai esine tulee liian lähelle johdinta, syntyy jatkuva sähköpurkaus, jota kutsutaan valokaareksi sen näkyvyyden takia. Valokaaren lämpötila on jopa 3000 astetta. Vertailuna kerrottakoon, että kotiuunin maksimilämpötila on yleensä 250 astetta ja oranssina palavan liekin lämpötila on 1100-1200 astetta. Älkää siis menkö leikkimään junien katoille tai sähköradan pylväisiin.

LINKKI: Junan katolle noussut kuoli välittömästi – ”Kiipeämisestä seuraa lähes aina hengenlähtö”

EPF ja työmaa

EPF ja työmaa

Vanhaa kojeistoa

Vanhan kojeiston sisälmyksiä

Rakennus jossa on ovi auki, oli päivän työmaamme

Rakennus jossa on ovi auki, oli päivän työmaamme

Ota näistä nyt selvää

Ota näistä nyt selvää

Lukitukset

Lukitukset

Ja sitten kellariin

Ja sitten kellariin

Yleinen hätänu,ero on 112

Yleinen hätänumero on 112

Tänne kerätään vanhan kojeiston osat

Tänne kerätään vanhan kojeiston osat